Jätän tänään valtuustoaloitteen Tampereen pölyttäjäystävällisyyden tukemiseksi yhdessä valtuustoryhmäni kanssa. 
Aloitteen keskeiset vaatimukset ovat tiivistetysti, että:
- Pölyttäjät tulee huomioida systemaattisesti kaupunkiympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa, ja että
- Tampereella tulee tarkkailla pölyttäjien määrää ja kaupungin luonnon elonkirjoa, sekä raportoida näistä valtuustolle säännöllisesti.
Enemmän tässä aloitteessa on kyse siitä, että pölyttäjien (tai ylipäätään luonnon monimuotoisuuden eteen) tehtävät suojelutoimet eivät saisi jäädä irralliseksi ympäristönsuojelun tai viherpalveluiden huolenaiheeksi, jota kukaan muu missään muualla ei mieti. Mitkään toimet eivät riitä, jos jokaista niitytettyä hehtaaria kohden rakennetaan kymmenen hehtaaria asuinaluetta, kauppakeskusta tai parkkipaikkaa, jolta ei löydy kukan kukkaa eikä ensimmäistäkään puuta suojaksi pienille eläimille. En nyt sano, että vaikkapa Ratinan kauppakeskus olisi tästä erityisen raskauttava esimerkki, mutta… Ratinan kauppakeskus on tästä kyllä erityisen raskauttava esimerkki.
Pidetään siis pölyttäjien puolta.
Aloiteteksti löytyy kokonaisuudessaan alta.
Aloite Tampereen kaupungin pölyttäjäystävällisyyden tukemiseksi
Pölyttäjähyönteiset ovat elintärkeä osa luontoamme. Noin kolme neljäsosaa ruoantuotannosta maailmanlaajuisesti on riippuvaista pölyttäjistä. Sen lisäksi, että pölyttäjät vastaavat monien kasvilajien lisääntymisestä, ne ovat myös tärkeä osa ravintoketjuja, jotka ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja resilienssiä. Pölyttäjinä toimivat kimalaisten ja mehiläisten lisäksi mm. monet perhoset, kovakuoriaiset, muurahaiset, linnut ja pikkunisäkkäät. Pölyttäjät ovat kuitenkin ihmisen toiminnan seurauksena huvenneet niin uhkaavasti, että puhutaan pölyttäjäkadosta.
Pölyttäjäkato on osa maailmanlaajuista ympäristökriisiä, ja se koskettaa myös Suomea, sillä noin joka viides pölyttäjähyönteislaji Suomessa on uhanalainen. Ilmastonmuutoksen lisäksi pölyttäjiä uhkaavat elinympäristöjen katoaminen, vieraslajit ja ympäristömyrkyt.
Tampereen kaupungissa on jo tehty paljon työtä pölyttäjien suojelemiseksi muun muassa vähentämällä kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä, perustamalla maisemapeltoja ja niittyjä, ja kehittämällä tienvarsien niittoa. Me allekirjoittajat katsomme, että pölyttäjien suunnitelmallinen huomiointi kaupunkiympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa on tarpeen, jotta nämä tärkeät suojelutoimet eivät mene hukkaan.
Esitämme, että Tampereen kaupunki ryhtyy alueellaan puuttumaan pölyttäjäkatoon järjestelmällisesti. Tässä kaupunki voi harkinnan mukaan käyttää esimerkiksi seuraavia keinoja:
- Käydään läpi Tampereen kaupungin ohjaavat dokumentit ja muokataan niitä huomioimaan pölyttäjäystävällisyys kaupunkiympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Tarvittaessa laaditaan pölyttäjien huomioimisesta oma erillisohjeistus tai suunnitelma.
- Vähennetään lajikirjoltaan köyhien nurmikoiden määrää niityttämällä soveltuvat nurmikkoalueet. Hyödynnetään laidunnusta niittyjen hoidossa siihen soveltuvilla alueilla.
- Aikataulutetaan nurmikoiden leikkaamista pölyttäjien suosimien nurmikasvien parhaan kukinta-ajan ulkopuolelle ja harvennetaan leikkuita.
- Harvennetaan tienvarsien niittoa liikenneturvallisuus huomioiden siten, että kaikki sopivat kohteet niitetään korkeintaan kerran kesässä. Aikataulutetaan niitot loppukesään tai alkusyksyyn, jolloin niistä on vähiten haittaa hyönteisille.
- Huolehditaan, että niitot korjataan pois niitytettäviltä alueilta ravinneköyhän maaperän tarjoamiseksi ketokasveille ja niittyeliöstölle.
- Huomioidaan pölyttäjät kaupunkipuulinjauksen mukaisesti koristepuiden valinnassa sekä kukkaistutuksissa. Istutetaan yrttejä ja muita hyötykasveja, kun se on mahdollista.
- Huolehditaan kaupungin omistuksessa olevien metsien ja puistojen hoidossa siitä, että niihin jätetään eri pölyttäjälajien tarvitsemaa lahopuuta sekä riittävän korkeina pystypökkelöinä että maapuuna.
- Luodaan pölyttäjämyönteisyyttä tiedottamalla monimuotoisuuden eteen tehtävien toimien, kuten niittyjen perustamisen ja lahopuun maastoon jättämisen, merkityksestä asukkaille sopiviin paikkoihin asennetuin infotauluin. Tehdään tiedotusta myös kaupungin sivuilla sekä sosiaalisessa mediassa.
- Rakennetaan yhteistyötä paikallisten mehiläistarhaajien, ympäristöjärjestöjen, oppilaitosten, taloyhtiöiden ja asukasyhdistysten kanssa pölyttäjien elinolojen parantamiseksi, vieraslajien torjumiseksi ja esimerkiksi uusien niittyjen ja viherkattojen perustamiseksi. Käynnistetään asukaskampanja pölyttäjämyönteisten toimintatapojen edistämiseksi.
- Joudutetaan liiketunnistimella toimivien ulkovalojen asentamista valosaasteen vähentämiseksi sekä kartoitetaan mahdollisuuksia vähentää valosaastetta yön hiljaisina tunteina kasvukauden aikana. Tämä helpottaa yöaktiivisten pölyttäjien ja eläinten suunnistamista ja säästää sähköä ja rahaa.
- Huomioidaan aikaisemmat valtuustoaloitteet luonnonhoidollisesta kulotuksesta (Porttikivi, 25.1.2021), luontoratkaisujen vauhdittamisesta (Tynkkynen, 25.1.2021) sekä päiväkotien ja koulujen pihojen muuttamisesta viheralueiksi (Kiili, 19.10.2020) pölyttäjäystävällisyyden edistämisessä.
Lisäksi esitämme, että Tampereella tarkkaillaan pölyttäjien määrää ja kaupungin luonnon elonkirjoa, ja raportoidaan näistä valtuustolle osana Tampereen luonnon monimuotoisuusohjelman seurantaa vähintään kerran valtuustokaudessa.
Tampereella 22.3.2021
Milka Hanhela
Ulla-Leena Alppi
Mikko Aaltonen
Noora Tapio
Sinikka Torkkola
Minna Minkkinen